Toukokuun 31.päivä startattiin viikon lomalle kohti ihanaa FIrenzeä. Matkan tarkoituksena oli juhlia isomummin, äidin ja isotätsyn 150 vuotissynttäreitä. Isomummi siis 80-, äiti 30- ja isotätsy 40 vee. Mukaan lähtivät myös Saran serkku-tyttönen sekä Mummi ja Ukki.

Äitiä ja isää jännitti ehkä kaikista eniten, miten lentomatka sujuisi. Ensin 2 tuntia Amsterdamiin,jossa pitkä pysähdys(miltei 3 tuntia ja sitten vielä vajaa 3 tuntia lentoa Firenzeen. Mitenköhän Sara jaksaisi?

Mutta turhaan jännitettiin- Sara jaksoi koko lentomatkan istua hienosti paikallaan! Äiti oli varannut Saralle massiivisen askartelu&leikkipaketin ja puuhastellessa aika meni kuin siivillä!

Saraa lentäminen ei jännittänyt ollenkaan, päinvastoin äidin puristaessa penkkiä, Sara hihkui: "Kato äiti piiviä! Ja tuijotteli ikkunasta ulos herkeämättä.

Perille Il milionen majoituspaikkaan päästiin iltamyöhällä ja Sara oli ehtinyt jo nukahtaa. Aamulla ihmeteltiin, mihin sitä on oikein tultukaan! Ensimmäisenä päivänä hiukan sateli, mutta se ei menoa haitannut.Koko poppoo suuntasi keskustaan ihailemaan Duomon kupolia.

Ja komeahan tuo olikin! Sara jaksoi istua rattaissa ja ihailla Italiaa. Italialaiseen tyyliin monet tädit Saran nähdessään alkoivat kiljua bella bambinaa ja tulivat Saran mielestä vähän liiakin lähelle. Sara vain ihmetteli, että "Äiti miks toi täti huutaa ja ulvoo?" Ruoka oli mitä mainiointa, Saran mieleen erityisesti olivat tietenkin Pasta, maito ja Italialainen herkkujäätelö:) Majoituspaikassamme, upessa huvilassa, oli keittiö ja pääosin kokattiinkin ruokaa "kotona". Saralle erityisen mieluista oli myös huvilan lähellä sijaitseva uima-allas, jonka viileässä vedessä isi urhoollisesti Sardellin kanssa polskutteli melkein joka päivä! Saralle mieluista oli myös se, kuinka lähellä kaikki kivat sukulaiset asuivat. "Mennäänkö mummille?"-kysymykseen herättiin melkein joka päivä.

Huvilan pihalta oli hulppeat näkymät!

Vuokra-autolla tehtiin reissu henkeäsalpaavaan outlet-ostoskeskukseen. Sieltä Sara löysi tietenkin lelukaupan,josta ostettiin my little ponyja ja pikku koiran kahvila. Mummi, Serkku-tyttö,isotätsy ja isomummi olivatkin illalla kovin kiireisiä,kun kaikki saivat vuoronperään leikkiä Saran kanssa.

Vuokra-auton kyydissä oli välillä hyvä ottaa torkut. Matkalla Sara nukkui paremmin kuin koskaan!Jopa 10 tunnin unia heräämättä!Mahtavaa! Autolla ajeltiin myös Pisan tornia katsomaan

Ja toden totta-kaltevahan se oli!

Sartsu oli koko matkan ihan hirmu hyväntuulinen ja uhmaikä tuntui olevan aivan tipotiessään! Koko matkalla Sara taisi itkeä tirauttaa vain kerran! Toiseksi viimeisenä iltana Sara alkoi tosin jo potea heman koti-ikävää: "Me taidamme olla eksyksissä, me emme varmaan enää koskaan löydä tietämme kotiin"-pohti Sara. Mutta kovasti vakuuteltiin, että täällä ollan vain kylässä ja kohta lähdetään kotia kohti! Menomatka lentäen jännitti erityisesti lentopelkoista äitiä, sillä matkamme aikana Ranskalainen airbus-lentsikka oli pudota jymähtänyt Atlanttiin, vieden 230 matkustajaa mukanaan. Tosi kiva. Hengissä kuitenkin perille päästiin:)Sara totesi lentokoneessa " Voi,kun voitas taas mennä Italiaan:)"